Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus on keskeinen vaihe, joka vaikuttaa sekä järjestelmän tuottoon että käytännön kustannuksiin. Hyvin tehty mitoitus varmistaa, että kotisi saa mahdollisimman paljon energiaa aurinkopaneelien kautta ja että investointi maksaa itsensä takaisin mahdollisimman nopeasti. Tämä artikkeli johdattaa lukijan suoraviivaisesti siihen, miten aurinkosähköjärjestelmän mitoitus suoritetaan käytännön tasolla: mitä ottaa huomioon, mitä laskelmia tehdä ja millaisia valintoja eri tilanteissa kannattaa tehdä. Tutustumme sekä grid-tiedon (verkon kautta) että off-grid -ratkaisujen erityispiirteisiin sekä siihen, miten tilannearviot ja odotettavissa oleva tuotanto kytkeyvät toisiinsa.
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus: miksi se kannattaa tehdä kunnolla
Mitoitus tarkoittaa käytännössä sekä paneelien että invertterin sekä mahdollisesti säiliöiden ja johdotuksen suunnittelua siten, että järjestelmä täyttää käyttäjän energiantarpeen ja pysyy sekä taloudellisesti että teknisesti kestävällä pohjalla. Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suurta osaa vuotuisesta energiasta järjestelmä pystyy tuottamaan, millaisilla kustannuksilla asennus onnistuu ja miten järjestelmä sopeutuu vaihteluihin esimerkiksi talven pimeydessä tai kesän ylivuotoissa. Kysymyksiä, joihin mitoitus vastaa: Kuinka suuri järjestelmä tarvitsee olla, jotta omaa sähköä voidaan tuottaa suurin osa vuotta? Kuinka ison invertterin ja millaiset paneelit kannattaa valita? Miten sääolosuhteet, suunnat ja kallistukset vaikuttavat tuotantoon? Miten järjestelmä saadaan täyteen hyötyyn net meteringin kautta tai akkujärjestelmän avulla?
Mitoitusprosessi kolmella kulmakivellä
Paras mitoitus lähtee kolmen avainperustan selvittämisestä: omasta kulutuksesta, paikallisesta auringonsäteilystä ja järjestelmän käyttötarkoituksesta. Alla näemme, miten nämä osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa.
1) Kulutuksen kartoitus ja tuleva käyttö
Ensimmäinen askel on selvittää kotitalouden vuotuinen tai päivittäinen sähkönkulutus. Yleisiä tapoja kartoittaa kulutus ovat sähkölaskut viimeisen 12–24 kuukauden ajalta sekä liittymämittarin erittelyt. Kun tiedetään E_kWh/vuosi (tai E_kWh/päivä), voidaan alkaa hahmotella, kuinka suuri sähköntuotantojärjestelmä tarvitaan. On myös hyvä huomioida tulevat muutokset: perheenlisäys, energiatehokkuusprojektit, uuden autokannan käyttöönotto (hybridit/-audiot, sähköautot) ja mahdolliset muutostyöt asuinrakennuksessa.
2) Paikallinen auringon säteily ja sijainti
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus vaatii tiedon siitä, kuinka paljon auringonvaloa kyseinen sijainti saa. Tämä riippuu maantieteellisestä sijainnista, ilmansuojauksesta, korkeudesta ja viime kädessä sääolosuhteista. Suomessa optimipaneeleiden suunta on etelään päin, mutta todellisuudessa auringon kulma ja päivän pituus vaihtelevat vuoden mittaan. Mitoituslaskelmien taustalla käytetään usein ”peak sun hours” -lukua, joka kuvaa yhtäjaksoisesti tehoa tuottavien tunteja normaalilla testisäteilyllä. Esimerkiksi Etelä-Suomessa nähdään tyypillisesti noin 3–4,5 tuntia pääsiaurinkoa päivässä keskimäärin vuodenaikojen mukaan, kun taas pohjoisemmat alueet saattavat olla 2,5–3,5 tunnin tuntumassa. Näitä arvoja käytetään yhdessä hankkeen olosuhteiden kanssa.
3) Käyttötarkoitus ja valinnanmuutokset
Kun kulutus ja auringon tarjonta on kartoitettu, seuraa päätös siitä, millainen järjestelmä on tarkoituksenmukaisin: onko kyseessä verkkoon kytkeytyvä järjestelmä (grid-tied), jolla sähkön tuotanto ja kulutus ohjautuvat verkkoon ja sieltä haetaan sähköä tarvittaessa takaisin? Vai onko kyse off-grid-ratkaisusta, jossa on akkukapasiteetti varmistamassa sähkö tuotteen saatavuus myös verkon ulkopuolella? Grid-tied järjestelmä on yleisin moderneissa asunnoissa ja mahdollistaa energian ostamisen ja myymisen energiamarkkinoiden mukaan. Off-grid puolestaan sopii esimerkiksi haja-asutuille alueille, omakotitaloihin, joissa on mahdollisuus akkuvarastointiin ja varoittava, itsenäinen sähköjärjestelmä tarvitsee lisäsyvyyttä updateraamuja.
Sijainti, orientaatio ja tekniset tekijät vaikuttavat mitoitukseen
Seuraavat seikat vaikuttavat suoraan siihen, kuinka suuri kokonaisjärjestelmä kannattaa mitoittaa ja miten komponenttien valinnat kannattaa tehdä.
Orientaation ja kallistuksen merkitys
Suurin tuotto saadaan, kun paneelit ovat etelään suuntautuneita ja kaltevuus vastaa yleistä energiantarvetta. Suomessa optimaalinen kallistus on yleensä noin 30–40 astetta, mutta todellinen valinta voi vaihdella asuinpaikan ja halutun tuotannon mukaan. Pienimmäinen ristiriita syntyy, jos paneelit ovat vinoon päin pohjoiseen tai itään/länteen, jolloin vuotuinen tuotanto pienenee, mutta toisinaan tämä voi olla järkevää esimerkiksi aamupäivän tai iltapäivän sähkön tarvetta ajatellen.
Paneelityypit ja niiden merkitys mitoituksessa
Paneelivalikoima ja tekniset ominaisuudet vaikuttavat tuotantoon sekä tilan hyödyntämiseen. Yleisimmät vaihtoehdot ovat monokristalliset (monokristallinen) ja polykristalliset (polycrystalline) paneelit. Monokristalliset paneelit tarjoavat yleensä paremman hyötysuhteen ja tilan käytön optimoinnin, jolloin samassa tilassa saadaan enemmän tehoa. Polycristalliset paneelit ovat yleensä edullisempia, mutta tuottavat hieman vähemmän energiaa samassa pinta-alassa. Mitoituksen yhteydessä valitaan usein paneelien kokonaisteho ja määrä siten, että kokonaispinta-ala vastaa optimaalista kW-pääkapasiteettia, joka soveltuu rakennuksen sähköntarpeeseen ja tiloihin asennettavaksi.
Invertterin valinta ja DC/AC-suhde
Invertteri muuntaa järjestelmän tuottaman DC-energian AC-virraksi, jolla kotitalouksien laitteet sekä verkkoyhtiö käyttävät energiaa. Invertterin koko vaikuttaa sekä tuotantoon että kustannuksiin. Yleisin ohje on, että DC-paneelien kokonaiskoko (kWp) on hieman suurempi kuin invertterin AC-tuotantokyky (kW). Tämä ns. DC/AC-suhde (tai kW_päivä/kW_AC) on tyypillisesti 1.1–1.3. Näin vältetään menetyksiä, kun aurinkotunneissa paneeli tuottaa enemmän energiaa kuin invertteri pystyy käsittelemään, ja varmistetaan, että kesäaikainen tuotanto ei mene hukkaan. Taloudellisesti sopiva suhde riippuu paikallisista sähkön hinnoista, verotuksista sekä mahdollisista tukimuodoista.
Sähköjärjestelmän häviöt ja tarkastelu
Järjestelmän hyötysuhteeseen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten asennuksen laadukkuus, sähkökeskus ja kaapelointi, sekä lämpötilan aiheuttamat pudotukset. Yleisimpien arvojen mukaan järjestelmämenetykset voivat olla noin 10–20 prosenttia koko tuotetusta energiasta. Tämä sisältää myrskyt, lumimassat, likaantumisen ja varjojen vaikutukset. Mitoituksen yhteydessä nämä häviöt on otettava huomioon, jotta tuotanto vastaa todellista tarvetta eikä ylijäävää energiaa hukata.
Mitoituslaskelmat: vaiheittainen ohjeistus
Alla esitetään käytännön lähestymistapa aurinkosähköjärjestelmän mitoitukseen. Se rakentuu kolmesta vaiheesta: kulutuksen kartoituksesta, auringonmäärän arvioinnista sekä komponenttien oikea-aikaisesta valinnasta ja koosta.
Askeli 1: Vuotuinen energiankulutus ja päivittäinen tarve
Aloita keräämällä tiedot: vuosittainen energiankulutus E_kWh/vuosi sekä mahdollisesti päivittäinen kulutus D_kWh/päivä. Jos tiedot ovat vain kuukausitasolla, voit laskea arvon kokonaisvuotisen summan summaarisesti. Tavoitteena on saada ymmärrys siitä, kuinka monta kilowattituntia vuodessa järjestelmältä odotetaan tuotettavaksi ja kuinka paljon tuoton tulisi kattaa kulutuksesta.
Askeli 2: Paikallinen aurinkoenergia ja regulaatiot
Käytä paikkakunnan arviolukuja: peak sun hours ja mahdollinen lämpötilakohtainen pudotus. Ota huomioon, että Suomi on pohjoisempi ilmastovyöhyke, jossa talventuotto tulee pääosin kesällä, ja jossa lyhyet kesäpäivät voivat tarjota lyhyitä, mutta intensiivisiä tuotantojaksuja. Huomioi myös regulaatiot ja mahdolliset tukimuodot, kuten verohuojennukset tai investointituet, jotka voivat vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen.
Askeli 3: Komponenttien mitoitus
Perustele seuraavat mitoitukset: paneelien kokonaisteho P_pv (kWp) sekä invertterin koko P_inv (kW). Käytä seuraavaa yleistä kaavaa: P_pv ≈ E_kWh/vuosi / (365 × S_eff), missä S_eff on keskimääräinen päivittäinen tehokäytön arvo nykyaikaisessa järjestelmässä. S_eff sisältää sekä keskimääräisen päivittäisen pääsäteilyn määrän että järjestelmän häviöt (n. 0.75–0.85). Tämän jälkeen valitse invertterin koko siten, että P_inv on noin 0.8–0.95 kertaa P_pv, ottaen huomioon mahdolliset ylikuormitustilanteet ja turvasäätöjen tarve.
Askeli 4: Häviöiden huomiointi ja tarkennukset
Lisää laskelmiin häviöt kuten lämpötilakuva, varjoisuus, epäasiallinen asennus ja kaapelointiin liittyvät kadotukset. Käytä arvot 10–20 prosentti yleishyödylliselle häviökehälle. Näin saadut tulot antavat realistisen kuvan siitä, miten paljon sähköä voidaan oikeasti maksimoida vuodessa.
Askeli 5: Esimerkkilaskelma: kokonaiskapasiteetin hahmottaminen
Kuvitellaan yksinkertainu kotitalous, joka kuluttaa noin 10 kWh päivässä eli noin 3650 kWh vuodessa. Oletetaan, että alueen keskimääräinen pääsäteily ja järjestelmän yhteishäviöt huomioiden päivittäinen tehokäyttö on noin 3.0 kWh/tunnissa. Tällöin tarvittava PV-kapasiteetti on noin 3650 kWh / (365 × 3.0 × 0.85) ≈ 4.0–4.5 kW_p. Valitaan tilapäisesti 4.5 kW_p paneelit, joiden arvo on noin 4.5 kW_p. Invertterin koko asetetaan noin 3.6–4.0 kW yläpäätehoon, jolloin DC/AC-suhde on noin 1.1–1.25. Tämä esimerkki antaa realistisen kuvan siitä, miten mitoitus käytännössä etenee, ja havainnollistaa tarkkuuden tärkeyttä—mitä paremmin yksittäisen kotitalouden kulutusta ja paikallista auringonsäteilyä ymmärretään, sitä tarkempi mitoitus on.
Valinnat ja käytännön ratkaisut eri järjestelmätyypeissä
Oikea mitoitus riippuu siitä, onko kyse grid-tied, off-grid vai hybrid-ympäristö. Alla katsaus eri vaihtoehtojen erityispiirteisiin ja miten ne vaikuttavat mitoitukseen.
Grid-tied (verkkoyhteydellinen) järjestelmä
Tässä tavallisesti suurin osa tuotannosta käytetään omiin tarpeisiin tai myydään verkkoon net meteringin kautta. Mitoitus keskittyy kattamaan kotiin tulevat kulut, mutta voidaan joutua huomioimaan myös vuoden mittainen tuotantoylijäämä, joka voi hyödyntää verovelvollisuutta tai taloudellisia kannusteita. Mitoitus voidaan tehdä niin, että P_pv ja P_inv on optimaalisessa suhteessa, jolloin suurin osa vuodesta tuotettu energia kattaa kulutuksen ilman suuria aukkoja. Grid-tied järjestelmän etu on joustavuus ja pienemmät akkukustannukset, koska verkon kautta energiaa voi hankkia tarvittaessa ja myydä ylimääräisen tilanteessa, jolloin tuotto ylittää kulutuksen.
Off-grid (omavara) järjestelmä
Off-grid vaatii usein suuremman akkukapasiteetin, jotta energiaa voidaan varastoida pimeinä aikoina ja pitää laitteet toiminnassa. Mitoitus tässä tapauksessa on eriytetty: asetetaan pilvirajapainotettu pumppausakusto ja tarkka driftin seuranta. Akkujen valinta, elinikä ja käyttöikä vaikuttavat suuresti projektin kustannuksiin. Mitoituksen tarkoitus on varmistaa, että päivän aikana tuotettu energia riittää seuraavaan päivään eli että yleinen kulutus määräytyy tasaisesti yli vuorokauden. Off-grid on yleisempi esimerkiksi maaseudulla tai vapaa-ajan asunnoissa, joissa verkko on heikommin saatavilla.
Hybridijärjestelmä
Hybridijärjestelmät yhdistävät grid-tied ja akkuvaraston: energia voidaan siirtää verkkoon ja takaisin sekä varastoida. Tämä antaa joustavuutta erityisesti tilanteissa, joissa verkko on epävakaa tai tarvitset lisävarmuutta. Mitoitus tässä tapauksessa maksimoidaan siten, että sekä invertteripaikat että akkukapasiteetti tukevat sekä päivittäistä tarvetta että varmuuskopiointia mahdollisesti huonoina viikkoina. Hybridijärjestelmä on usein järkevä ratkaisu niissä kodeissa, joissa tuottoa halutaan lisätä ja energiakulutusta hallita älykkäällä tavalla.
Paneelit, akut ja muut keskeiset komponentit
Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus riippuu suurimmaksi osaksi paneelien ja invertterin valinnasta sekä mahdollisten akkujen koosta. Seuraavaksi kerromme, mitä kannattaa huomioida näissä pääkomponenteissa.
Paneelit: määrä ja tyyppi
Paneelien määrä määrittelee suoraan järjestelmän DC-kapasiteetin. Valinta riippuu alueellisesta aurinkoenergiasta ja saatavilla olevasta tilasta. Monokristalliset paneelit tarjoavat yleensä paremman hyötysuhteen ja parempaa tilankäyttöä, kun taas polykristalliset paneelit voivat olla kustannustehokkaampia pienemmissä tiloissa. Mitoitus voi tarkoittaa esimerkiksi 4.5 kW_p – 6 kW_p kokonaiskapasiteettia, riippuen edellä mainituista tekijöistä. On myös tärkeää arvioida mahdolliset varjostukset ja katon rakenne sekä asennuksen suunnittelu siten, että tuotanto on mahdollisimman tasaista ympäri vuotta.
Invertteri: koon ja tekniset ominaisuudet
Invertterin valinta vaikuttaa sekä tuotannon tehokkuuteen että järjestelmän pitkäikäisyyteen. Suomessa 3–4 kW invertterin koko on tyypillinen pienillä kotiolosuhteilla, kun paneelien kokonaiskoko on 4–6 kW_p. Suurempi invertteri voi helpottaa suurten akutyyppien tai hybridiratkaisujen käyttöönottoa tulevaisuudessa. Tärkeää on varmistaa, että invertterin jännite- ja virta-rajat sekä MPPT-alue vastaavat paneelien tuotantoa monipuolisesti. Lisäksi on huomioitava laitteiden yhteensopivuus sähköverkkoon sekä asennus- ja huoltokustannukset.
Akkuteknologia ja varastointi
Jos valitaan off-grid tai hybridi, akkuteknologia ja -kapasiteetti ovat keskeisiä. Li-ion-akut (litium-ioni) tarjoavat hyvän energiatiheyden ja nopean lataus-/purkautumisnopeuden, kun taas lyijyakut ovat halvempia mutta kehnompia sykliluonteen suhteen. Akun mitoitus riippuu halutusta varastointiajasta (esim. yön yli, useampi päivä) ja siitä, kuinka paljon energiaa halutaan palauttaa seuraavaan päivään. Hyvin mitoitettu akkukehikko parantaa omavaraisuutta sekä pimeänä talvikauden aikana, mutta lisää investointikustannuksia ja huoltoaspekteja.
Yritysmielikuva: arvot, laskelmat ja elinkaari
Järjestelmien taloudelliset arvot riippuvat sekä asennuskustannuksista että tuotetun energian hinnasta pitkällä aikavälillä. Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus ei tarkoita vain teknistä kokoa, vaan myös elinkaaren aikaisen kestävyyden ja kustannushyödyn optimointia. Tässä osiossa tarkastelemme yleisiä lukuja sekä sitä, miten arvioidaan takaisinmaksua eri vaihtoehdoissa.
Takaisinmaksu ja kustannukset
Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että hyvin mitoitettu järjestelmä voi maksaa itsensä takaisin useiden vuosien kuluessa riippuen kunkin maan tukimuodoista, energian hinnasta ja kulutuksesta. Suomessa hinta riippuu asennuksesta, paneelin tyypistä ja invertteristä sekä mahdollisista lisävarusteista kuten akun varastointi- tai älykäsohjauksesta. On suositeltavaa tehdä tarkka kustannusarvio, johon sisältyy hankintakustannukset, asennus, mahdolliset lisävarusteet sekä odotettavissa oleva tuotanto. Näin voidaan suorittaa ROI-laskelma (palautumisaika) ja arvioida, millä aikavälillä investointi maksaa itsensä takaisin.
Elinkaari ja huolto
Paneelien ja invertterin odotettu käyttöikä on yleensä yli 25 vuotta, jos asennus ja käyttö ovat kunnossa. Akkujen käyttöikä vaihtelee suuresti käytön mukaan ja voi olla huomattavasti lyhyempi kuin paneelien. Siksi on tärkeää huomioida huolto ja varaukset — säännöllinen puhdistus, tarkastus sekä sähköjärjestelmän päivitykset auttavat pitämään tuotannon tasaisena ja estämään yllättäviä kustannuksia.
Vinkit optimaaliseen mitoitukseen: käytännön ohjeet
Nyt kun perusperiaatteet on käsitelty, tässä käytännön vinkkilista, jolla saat aurinkosähköjärjestelmän mitoituksen mahdollisimman lähelle todellista tarvetta:
- Begin with kulutuksen kartoitus: mitä enemmän tiedät omasta sähköstä, sitä tarkemmin voit mitoittaa järjestelmän. Käytä viimeisen 12–24 kuukauden sähkölaskuja.
- Ota huomioon tulevat muutokset: energiatehokkuusprojektit, uusi auto, talon laajennukset vaikuttavat omaan tarveeseen ja mitoitukseen.
- Suunta ja kallistus vaikuttavat tuotantoon: eteläinen suunta, 30–40 asteen kallistus on hyvä lähtökohta Suomessa, mutta optimoinnissa kannattaa simuloida myös erilaisia skenaarioita.
- Muista verkko- ja akkujärjestelmät: grid-tied mahdollistaa net meteringin, mutta off-grid tai hybridijärjestelmä tarvitsee akkukapasiteettia ja varaitoja huomioiden.
- Häviöt huomioitava: n. 10–20% häviö on normaalia, ota tämä huomioon laskelmissa.
- Käytä apuna simulaatio-ohjelmia: monet sähköasentajat ja valmistajat tarjoavat laskureita, joilla voit testata eri skenaarioita ja nähdä tulokset ennen ostopäätöstä.
Esimerkkilaskelma: miten mitoitus konkretisoituu kotioloissa
Otetaan realistinen esimerkki kotitaloudesta. Perhe asuu kaupungissa, asunnon vuotuinen energiankulutus on noin 4200 kWh. Paikallinen keskimääräinen pääsäteilyn arvo on 3.2 tuntia päivässä ja järjestelmän kokonaishäviöt arvioidaan 0.8 kerroin, mikä vastaa noin 20 prosenttia potentiaalisesta tuotannosta. Mitoitetaan järjestelmä seuraavasti:
- P_pv (kWp) ≈ E_kWh/vuosi / (365 × 3.2 h × 0.8) ≈ 4200 / (365 × 3.2 × 0.8) ≈ 4200 / 934 ≈ 4.5 kW_p
- Invertterin koko P_inv noin 4.0–4.5 kW, jotta DC/AC-suhde pysyy noin 1.0–1.15 välillä ja järjestelmä pystyy hyödyntämään suurimman osan tuotosta
- Paneelien määrä riippuu valitusta paneelitekniikasta, mutta noin 4.0–4.8 kW_p kokonaiskapasiteetin saavuttamiseksi käytännössä 12–16 paneelia, riippuen paneelin tehosta (300–400 Wp paneeleita käytettäessä).
- Akkukapasiteetti: jos valitaan hybridi- tai off-grid-ratkaisu, määritä yön yli- tai useamman päivän varastointitarve; tämä vaikuttaa suuresti kustannuksiin ja valittavaan akkuteknologiaan.
Tässä esimerkissä huomioitiin sekä kulutus- että säteilysuhteet sekä häviöt. Todellinen mitoitus kannattaa tehdä yhteistyössä ammattilaisen kanssa, joka voi huomioida rakennuskohtaiset tekijät, paikalliset sääolosuhteet ja mahdolliset lainsäädäntöön liittyvät vaatimukset.
Yleisiä virheitä, joita välttää mitoituksessa
- Alisuoritus: liian pieni järjestelmä, joka ei kata suurinta osaa vuosikulutuksesta, johtaa jatkuvaan verkon käyttöön ja mahdollisesti korkeampiin käyttökustannuksiin.
- Yli mitoittaminen: liian suuri järjestelmä voi aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia, eikä lisäenergiaa lopulta hyödynnetä tehokkaasti.
- Puutteellinen sijainti ja kallistus: huono asennus voi aliarvioida tuotantoa ja lyhentää järjestelmän takaisinmaksua.
- Vähäinen huomio akkujärjestelmiin (jos kyse on hybridi/off-grid): akkukustannukset voivat merkittävästi muuttaa kannattavuutta.
- Huolto- ja ilmastointiesteet: puutteellinen puhdistus, varjostukset ja joidenkin laitteiden huolto voivat vähentää tuotantoa ja lyhentää elinkaarta.
Yhteenveto: parhaat käytännöt aurinkosähköjärjestelmän mitoituksessa
Lyhyesti: aurinkosähköjärjestelmän mitoitus on tasapainon löytämistä energiantarpeen, paikallisen auringon määrän, investointikustannusten ja pitkän aikavälin huoltotarpeiden välillä. Kun kulutus on kartoitettu tarkasti, aurinkoenergiaa koskevat olosuhteet on analysoitu, ja komponentit on valittu järkevästi, voidaan saavuttaa optimaalinen tuotanto, kustannussäästöt ja hyvä pitkän aikavälin sähköjärjestelmätilanne. Aurinkosähköjärjestelmän mitoitus ei ole kertaluontoinen ratkaisu, vaan jatkuva prosessi, jossa seuraamalla energiankäyttöä ja tuotantoa voidaan säätää ja kehittää järjestelmää entisestään. Muista, että avain on realisointi: oikea määrä paneeleita, oikea invertteri ja oikea akkukapasiteetti, sekä huolellinen asennus ja säännöllinen ylläpito.
Kun suunnittelet aurinkosähköjärjestelmän mitoitus projektia, voit aloittaa yksinkertaisella laskelmalla kulutuksesta ja aurinkoenergian saatavuudesta, ja sen jälkeen laajentaa tarpeen mukaan. Hyvin mitoitettu järjestelmä palvelee sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti pitkään, mahdollistaa vakaan energiatuotannon ja auttaa ottamaan pienempiä askeleita kohti omavaraisuutta.